Mitäs Me Seniorit
Puolitoista vuotta olemme eläneet hyvin poikkeuksellisia aikoja johtuen maailmalla jylläävästä koronaviruksesta, covid-19. Pandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämäämme tavalla tai toisella. Itsellä ympyrät ovat muuttuneet huomattavasti pienemmiksi, aiemmat työ- ja lomamatkat kaukomaille ovat vaihtuneet aktiviteetteihin täällä kotipuolessa. Matkat ulkomaille ovat jääneet kokonaan pois, ainakin toistaiseksi, ja elokuvissa, teattereissa ja museoissa käynnit ovat olleet minimissään. Ulkoilua ja liikkumista ulkona nämä poikkeukselliset kuukaudet eivät ole estäneet, päinvastoin. Päivät ovat täyttyneet helposti pitkillä lenkeillä koiran kanssa, kesäaikaan golfille on riittänyt mukavasti aikaa, uimahallit ja kuntosalit ovat taas olleet avoinna keväästä lähtien. Joten aika ei ole tullut pitkäksi, viikot suorastaan tuntuvat menevän nopeammin kuin silloin kun vielä olin mukana työelämässä.
Välillä ihmettelen miten ihmeessä olen ehtinyt vielä työnteonkin päivääni joskus saanut mahtumaan. En ole varmaan ikinä ollut näin hyvässä kunnossa kuin nyt olen. Joskus 80-luvulla tosin sain kuntotestissä tuloksen jonka mukaan kuntoni oli hyvää keskitasoa (tosin kuulemma 60-vuotiaan keskitason, olin silloin kolmekymppinen). Muutama vuosi sitten ajatuskin tällaisesta elämästä olisi ollut ahdistava. Paluuta vanhaan menoon ja aikaan ennen pandemian puhkeamista ei taida olla mahdollisuuksia mutta onko sen nyt niin väliäkään. Nyt eletään uutta vaihetta elämässä ja paneudutaan uusiin asioihin.
Runsas vuosi sitten innostuin vuosien tauon jälkeen osallistumaan yhteisten asioiden hoitamisesta ja lähdin mukaan yhdistystoimintaan ja politiikkaan. Osallistuminen kevään kuntavaaleihin Kokoomuksen riveissä oli mielenkiintoinen kokemus vaikken tullutkaan valituksi valtuustoon. Mukana kuitenkin olen yhteisiä asioita ajamassa sillä tulin valituksi varsinaiseksi jäseneksi Vantaan Vanhusneuvostoon. Vanhusneuvosto ei ole mikään päättävä elin mutta siellä voi vaikuttaa eri asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa eikä olla mukana vasta sitten kun ko. asiasta päätetään. Vanhusneuvoston periaate on että siellä ei tehdä puoluepolitiikkaa, siellä tehdään vanhuspolitiikkaa.
Kun olen kertonut ystävilleni ja tuttavilleni jäsenyydestäni Vanhusneuvostossa niin monelle sellainen toimielin on ollut täysin tuntematon asia. Ennen kesää ei minulla itsellänikään ollut tietoa koko neuvostosta mutta tutustuttuani asiaan tarkemmin ja parissa neuvoston tapahtumassa, kokous ja seminaari, joihin olen osallistunut mielenkiintoni tätä forumia kohtaan on kasvanut ja odotan innolla työskentelyn täysipainoista aloittamista.
Vaikka tuo nimi Vanhusneuvosto kalskahtaakin hieman oudolta niin kyllä siellä kaikkien kypsempään ikään ehtineiden ihmisten, senioreiden tai miksi meitä nyt sitten halutaan kutsuakaan, asioita ajetaan. Muutama vuosikymmen sitten vanhukset olivat ehkä 60-70+ ikäisiä mutta nyt sen ikäiset ihmiset ovat varhaisvanhuksia. Eliniät ovat pidentyneet huomattavasti sitten esim. 60-luvun ja meidän senioreitten määrä jatkaa nopeaa kasvuaan. Maailma muuttuu yhä nopeammassa tahdissa ja muuttuu asettaa uusia haasteita, ei vain työelämässä mukana oleville vaan myös meille senioreille. Toistaiseksi suurin muutos on tapahtumassa lähivuosina kun uudet Hyvinvointialueet tulevat. (Eläköön tämä ihana aika jolloin mitään ei saa sanoa oikealla nimellä, joku kun saattaa saada negatiivisia ajatuksia päähänsä ja pahoittaa mielensä joko omasta tai jonkun muun puolesta). Muutos on iso ja koskee merkittävästi meitä pidempään eläneitä. Siksi on tärkeää että meidän tarpeemme otetaan huomioon päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
Puhutaan paljon tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta yhteiskunnassamme mutta vasta viime aikoina olen huomannut että meitä senioreita harvoin niissä yhteyksissä nostetaan esille. Vaikka olemmekin pitkään näitä polkuja tallanneet niin me olemme voimavara tälle maalle emmekä mikään taakka. Meidän hyvinvointimme on ensiarvoisen tärkeää tässä yhteiskunnassa, mitä kauemmin me pysymme terveinä ja vireinä sitä enemmän osallistumme talouden pyörittämiseen ja sitä vähemmän me käytämme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Joskus meidän kaikkien kohdalle sekin aika kuitenkin tulee ja silloin meillä jokaisella pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemiamme palveluita.
Jotta pysyn kartalla senioreitten tarpeista ja toiveista täällä Vantaalla niin jatkossa toimintani Länsi-Vantaan Kansalliset Seniorit ry:ssä tulee muodostumaan yhdeksi tärkeäksi kontaktipinnakseni "oikean" elämän kanssa. Palaan näihin asioihin vielä varmaan monen monta kertaa kun toiminta kaikilla rintamilla on käynnissä.
Tämän piti olla ensimmäinen blogini mielenkiintoisimmista lomamatkoistani kaukomaille mutta kuinka ollakaan ajatukset luiskahtivat tälle taajuudelle. Seuraavassa blogissani kerron mahdollisesti elämäni kalleimmasta kahden viikon aurinkolomasta, jossa meille täysin sateeton päivä oli vain kotiinlähtöpäivä. Satoiko silloin illalla lähtömme jälkeen sitä emme ole koskaan saaneet tietää.