Vaalit lähestyy 1

27.05.2021

Maaliskuulta kesäkuun 13. siirtyneet Kuntavaalit lähestyvät vauhdilla, tätä kirjoittaessani niihin on aikaa vajaat kolme viikkoa ja ennakkoäänestys on alkanut. Vaalikampanjani on ollut melko lailla erilainen kuin mitä syksyllä ehdokkaaksi valituksi tullessani suunnittelin. Suorat kontaktit potentiaalisiin äänestäjiin ovat koronapandemian takia jääneet vähiin ja painopiste on siirtynyt someen. Tämä etätyönä käyty vaalikampanja ei ole antanut mahdollisuutta  kuunnella mahdollisia äänestäjiäni eikä ole antanut mahdollisuutta  keskusteluihin kasvokkain heidän kanssaan. Somessa se tärkein, eli henkilökohtainen kontakti jää puuttumaan ja siitä johtuen oman personani näkyminen vaalikampanjassani on jäänyt vähemmälle. Toivottavasti näillä kirjoituksillani olen onnistunut kertomaan lukijoilleni minkälainen  olen ihmisenä ja mitä ajattelen yhteisistä asioistamme.

Tämänkertainen kampanja eroaa melkoisesti edellisestä, vuoden 1988 kuntavaalien kampanjastani toteutuksen suhteen. Silloin somesta ei oltu kuultukaan, kampanja oli hyvin aluekohtaista, asuin silloin Myyrmäessä joten sinne vaalityökin keskittyi. Vaalimökillä tuli käytyä muutaman kerran ja yksinkertaista esitettä tuli jaettua alueen kerrostalojen postiluukuista, silloin ei oltu vielä keksitty lukittuja alaovia. Viestini oli  ajankohtainen silloin ja kuten alla olevista kuvista näkee niin ajatukseni ovat edelleen samat ja yhtälailla ajankohtaisia, mies vain on hieman päässyt kypsempään ikään.

Ei muuten tullut ihan samaa numeroa tällä kertaa, mutta läheltä liippasi. Nyt tuli 210

 

Viime rupeaman jälkeen olen kokenut kaikenlaista ja oppinut uusia asioita ihmisistä ja itsestänikin. Tänä päivänä tiedän huomattavasti enemmän ja näen suurempia kokonaisuuksia kuin viime vaalikampanjani aikaan, mutta en minä varmaan yhtään sen viisaampi ole nyt kuin mitä olin silloin 80-luvulla. Rajansa kaikella!

Maailma, Suomi ja Vantaa siinä sivussa on muuttunut paljon sitten viime rupeaman. Suomea hyvinvointivaltiona on kehitetty edelleen ja kansalaisten etuuksia ja kuntien velvollisuuksia on lisätty reippaasti ja se on johtanut yhteen Euroopan korkeimmista veroasteista. 

Viime aikoina on kuitenkin herännyt kysymys jotta onko meillä jatkossa varaa ja mahdollisuuksia ylläpitää korkeaa hyvinvointimme tasoa. Väestömme vanhenee vauhdilla, meitä eläkeläisiä alkaa olla melkoinen osa kansastamme. Hyvinvointimme ylläpitäminen maksaa muuttuvan ikärakenteen takia vuosi vuodelta enemmän mutta maksajien määrä vähenee koko ajan. Syntyvyydessä on sentään pientä nousua havaittavissa mutta sen positiiviset vaikutukset huoltosuhteeseen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseen tarvitsemme jatkossa välttämättä työperäistä maahanmuuttoa, ei vain palveluammatteihin vaan myös korkeampaa koulutusta vaativiin tehtäviin. Jo nyt meillä on ammatteja joissa ilman maahanmuuttajien työpanosta työt jäisivät tekemättä.

Tällä kertaa olen valinnut seuraavat kolme teemaa vaalikampanjani ydinkohdiksi:

Elinvoimainen, Turvallinen ja Viihtyisä Vantaa

Tässä Vaalit lähestyy 1 blogissa keskityn Elinvoimaisuuteen, Turvallisuuteen  ja Viihtyisyyteen keskittyvän blogin Vaalit lähestyy 2 julkaisen muutaman päivän kuluttua.

Menot ja tulot tasapainoon

Tulevalla valtuustolla on edessään samat haasteet kuin niin monta kertaa aiemminkin mutta myös tukku uusia haasteita. Tulevien päättäjien on osattava keskittyä olennaiseen ja katsoa mihin käytettävissä olevat rahat riittävät. Tilanne nyt koronan jälkimainingeissa on erityisen haastava, ylimääräiset valtionavut ovat väliaikaisia ja arki koittaa nopeammin kuin tietyt piirit haluavat uskoa. Kaupungin kehittäminen ei saa perustua jatkuvalle velanotolle eikä verotuksen kiristämiselle. Pääministerin ehdottama kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi on täysin järjenvastainen ajatus. Kuntavero ei ole tasavero tälläkään hetkellä, siitä pitävät pienempituloisille suunnatut vähennykset huolen. Verotus on Suomessa muutenkin jo korkea ja kaiken lisäksi kaavaillaan maakuntaveroa. Kiristyvä verotus aiheuttaa uusia vain  kannustinloukkuja. Tuloverotuksen pitää olla työhön kannustavaa, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa mitä yhteiskunta voi jäsenilleen tarjota. Kaupungin verotulojen kasvun pitää tapahtua uuden/laajentuneen toimeliaisuuden ja korkeamman työllisyysasteen kautta. 

Meitä kokoomuslaisia pidetään hanakoina leikkauksien ajajina ja joskus ne ovatkin paikallaan kuten esim. silloin kun leikataan hallinnon byrokratiaa ja turhaa työtä kaupungin eri organisaatioissa. Myös ylenpalttisilta veronkorotussuunnitelmilta ja uusien palveluiden tarjoamiselta pitää leikata siivet jo alkuunsa. Hyviä uudistuskohteita on vaikka millä mitalla mutta ei niitä kaikkia voi koskaan toteuttaa. Eikä tämä nollakorkojen ja matalan inflaation aika ikuisesti kestä vaikka tuntuu että hallitustasolla niin ajatellaankin.

Leijonan osa kaupungin menoista liittyy lakisääteisiin tehtäviin sosiaali-ja terveyssektorilla. Kaupungilla on niihin tehtäviin järjestämisvastuu mutta ei tuottamisvastuuta. Kaupungin oma tuotanto ei välttämättä ole kaikkein tehokkainta ja siksi tarvitaan yksityisiä yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita ikään kuin kohentamaan kilpailun kautta myös kaupungin tuottamien palvelujen tasoa ja tehokkuutta. Kaikilla toimijoilla pitää kuitenkin olla samat lähtökohdat toiminnalleen ja kaikkia toimijoita pitää seurata ja valvoa samojen kriteerien mukaisesti. Yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja tulee mielestäni käyttää esim. hammashoidon ja hoitotakuun toteuttamiseen. Ts. palvelusetelien avulla turvataan hoitoon pääsy laissa määritetyssä ajassa.

Tämä osuus saattaa poistua kaupungin vastuulta tulevan valtuustokauden aikana mikäli vasemmalle voimakkaasti oleva hallituksemme saa ajettua eduskunnassa lävitse soten hallintouudistuksen, joka lisää hallintoa yhdellä uudella tasolla mutta ei paranna asukkaiden hoitoon pääsyä eikä hillitse sosiaali ja terveysmenojen kasvua tulevaisuudessa. Toisaalta uudistus lisää tasa-arvoa joskin kyseenalaisella tavalla, hyvin toimivilla alueilla palvelutaso nimittäin laskee nykyisestä. Kaikki ovat sitten samalla viivalla paitsi ne joilla on työterveyshuollon palvelut käytettävissään tai ne joilla on varaa omiin kattaviin sairausvakuutuksiin.

Jos, toivottavasti ei, sote-ratkaisu toteutuu hallituksen ehdottamassa muodossa niin kaupungin leikataan verotuloista leijonan osa, 13,26%. jäljelle jäävällä 5,74%lla pitää sitten kattaa kaikki muut lakisääteiset palvelut, kuten esim. infra ja opetus-ja sivistystoimi. Opetustoimen kustannukset ovat kuitenkin kasvussa johtuen eduskunnan tekemästä päätöksestä nostaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja tehdä toisen asteen opetuksesta maksutonta kaikille oppilaille. Satsaaminen jo ala-asteella, siis mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin ja heidän ongelmiensa ratkaisuun olisi mielestäni ollut tehokkaampi keino koulupudokkaiden määrän vähentämiseen kuin nyt päätetty oppivelvollisuusiän nosto. Myös satsaaminen kouluväkivallan ja kiusaamisen ehkäisemiseen olisi ollut kannatettavampi kuningasajatus kuin Vasemmistoliiton läpiajama uudistus.

Elinvoimaa

Logistinen sijainti antaa Vantaalle hyvän lähtökohdan tuottavaan elinkeinopolitiikkaan. Meillä on maamme päälentokenttä alueellamme, meillä on oma satamakaupunki naapurissa ja koko maan päätieverkkoon on joko suorayhteys tai Kehä-kolmosen kautta. Rautateiden palveluja tavarankuljetuksessa käytämme satamakaupunkimme infraa hyödyntäen. Lentokenttä on merkittävin työtä ja hyvinvointia kaupungille tuottava työpaikkakeskittymä, jonka ympärille muodostuu koko ajan lisää yritystoimintaa. Toivon mukaan yli vuoden jatkunut pandemia pian hellittää ja toiminta lentokentällä palautuu lähemmäksi normaalia. 

Maankäyttö/kaavoitus tulee jatkossakin olemaan kaupungilla on omissa käsissään ja sen merkitys kaupungin taloudelle tulee kasvamaan. Kun ajaa Kehä-kolmosen Vantaan sisäisen osuuden päästä päähän niin näkee että yritystoimintaa on saatu houkuteltua kaupunkiin ihan kiitettävästi. Kaavoituksen tulee jatkossakin tukea kaupungin kasvustrategiaa, Vantaalle tarvitaan toimivia edelleen työpaikka-alueita sekä tontteja asuntorakentamista varten houkuttelemaan uusia yrityksiä ja uusia veroa maksavia asukkaita. Vantaan hyvinvointia ja elinkelpoisuutta parannetaan vain parantamalla yritysten toimintamahdollisuuksia, hyvä infra, matala byrokratia ja nopea lupa-asioiden käsittely edesauttavat tässä työssä. Kannattavaan yritystoimintaan syntyy uusia työpaikkoja. Uusien työpaikkojen lisäyksen pitää ensisijassa tapahtua yksityisellä sektorilla jotta syntyy todella uutta jaettavaa jolla parannetaan asukkaiden ja yritysten  palveluja.

Vantaan on jatkossakin satsattava aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan jotta jo täällä olevat yritykset jatkavat täällä ja jotta tänne saadaan myös uusia yrityksiä. Mielestäni kaupungin pitää kaikissa hankinnoissaan suosia paikallisia yrityksiä mahdollisuuksien mukaan hankintalain antamissa puitteissa. Kaupungin tulee kuitenkin kaikissa hankinnoissaan toimia vastuullisesti ja solmia sopimuksia vain sellaisten yritysten kanssa jotka täyttävät vastuulliselle yritystoiminnalle asetetut ehdot.

Tehdään Vantaasta yhdessä vieläkin parempi kaupunki.

Seuraavassa blogissani Vaalit lähestyy 2 keskityn sitten turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Muistakaa äänestää!